Siinä ei ole mitään hävettävää, että joutuu joskus epätasapainoon. Pidä mielessäsi, että keskipisteestä katsottuna epätasapaino on kummassa suunnassa tahansa: joko syvällä alakulossa ja masennuksessa, tai korkealla euforiassa ja riemussa. Kumpikaan niistä ei ole ”väärin”, mutta yhdessä on tylsyyttä ja toisessa eräänlaista terävyyttä, jotka sielun luonnolliseen valoisaan tilaan verrattuna tuntuvat ”epäaidoilta”.
Olet täällä kokeaksesi elämän koko kirjon, ja siksi koet välillä nousua tai laskua. Ja seuraavaksi heiluri heilahtaa asteikon toiseen ääripäähän, sillä sen, mikä nousee ylös, on tultava alas – ja päinvastoin.
Ole tietoinen keinuessasi, niin et putoa kyydistä. Odota myötätunnolla ja itsestäsi huolehtien oikeaa hetkeä, niin huomaat, että asetut pikkuhiljaa keskipisteeseen: olotilaan, jossa vallitsee rauha ja tyytyväisyys.
Olet niin kovin rakastettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti