Tässä sitä taas ollaan, ja sitten sitä taas mennään. Kyllästytkö joskus Rakkauden täyteen ilmaisuun? Jos Elämä olisi pelkkää nautintoa, hauskuutta ja karkkia, ketä se voisi kyllästyttää? Sinä kyllästyisit, rakas ystävä.
Jos nautinnolla ei ole vastakohtaa, Ilo katoaa. Sen vuoksi Ilo sukelsi täyteyteen. Se voi kyllä olla väsyttävää – jopa äärimmäisen väsyttävää, ja siksi sinulle on annettu kyky ottaa aikalisä ja vain hengittää. Siksi sinulle on annettu luonto muistuttamaan kauneudesta. Siksi sinulla on sisäinen ääni, joka sanoo: et ole koskaan yksin. Älä tyydy sinnittelemään. Löydä sisältäsi poljennon ja levon syke.
Olet niin kovin rakastettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti