Tunnetko epätoivoa pilvisenä päivänä, kun et näe aurinkoa? Vaikka tunnetkin niin, tiedät, että tulet taas näkemään sen. Tiedät, että pilvet piilottavat vain väliaikaisesti sen valon ja lämmön, joka ylläpitää elämää sellaisena kun sen tunnet.
Samoin on myös mielen kanssa. Tietoisuus pysyy, tapahtui mitä tahansa. Pilvet tulevat ja menevät omia aikojaan, peittäen välillä Tietoisuuden valon siinä määrin, että tunnet epätoivoa itseäsi ympäröivässä harmaudessa.
Mutta Tietoisuus on kaikkialla läsnäoleva. Pilkahdus siitä auttaa jatkamaan siihen asti, kunnes – valinnan tai armon kautta – pilvien väliin tulee rako, joka paljastaa jälleen valon ja lämmön; todellisen luontosi.
Olet niin kovin rakastettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti