Ruumis on sielun temppeli. Tuossa lauseessa piilee suuri totuus. Ruumista ei olisi, jos sielu ei ylläpitäisi sen kenttää. Asiaa voi tarkastella joko tieteellisestä tai henkisestä näkökulmasta. Lopputulos on kuitenkin sama. Kun sielu ei enää elävöitä ruumista, se palaa alkutekijöihinsä; hiukkasiksi. Sielu on ikuinen. Kuolema ei voi lopettaa sielun olemassaoloa.
Olet valo, upea sielu. Kunnioita ruumistasi, jonka sinä – sielu – olet itsellesi valinnut. Ole täysin läsnä jokaisessa kehosi osassa, sillä ne muodostavat sen täyteyden, joka olet sinä.
Olet niin kovin rakastettu.